tag:blogger.com,1999:blog-78093657119487167982024-02-20T10:09:37.342+02:00Vähän kaikestaJerehttp://www.blogger.com/profile/01486926967256574841noreply@blogger.comBlogger1125tag:blogger.com,1999:blog-7809365711948716798.post-990071616916717822013-01-09T11:05:00.000+02:002013-01-09T12:06:35.154+02:00<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><b><span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;">Jään alla ja
kolariautoissa</span></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: small;"><span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><b>Empatia</b><span style="font-size: small;"> (kreikan ilmaisusta <i>em pathos</i>, tuntea
sisälle) tarkoittaa kykyä asettaa itsensä toisen henkilön asemaan ja ymmärtää
toisen tunteita. Tämä on Wikipedian määritelmä. Onko kaikilla ihmisillä tämä
kyky? Voidaanko kyseisen kyvyn käyttöä tai käyttämättömyyttä hallita? Jos
rajataan ulkopuolelle selkeästi tunne-elämältään häiriintyneet tai sairaat
ihmiset, jäljelle pitäisi kaiken järjen mukaan silti jäädä valtava joukko
asettuvaisia ja tuntevaisia ihmisiä. Missä he kaikki ovat?</span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Joitain ihmisiä sanotaan
empaattisiksi tai vähintäänkin sympaattisiksi, toisia taas ei. Mitä
jälkimmäisiin ryhmiin sijoittuvat ajattelevat? Kuinka he itsensä kokevat? Ei,
en osaa asettaa itseäni toisen asemaan vai kyllä, osaan asettaa, mutta jätän
sen tekemättä? Hivenen
surumielinen ja vakava nyökyttely ymmärtäväinen ilme naamalla. Käsi toisen
olkapäälle hetkeksi. Omat ajatukset jo pikkuhiljaa muualla. Pelkkä sosiaalinen
näytelmä, jota tietysti tarvitaan, mutta mitä on myötätunto ilman
tunnesisältöä? Olenko oikeasti iloinen puolestasi vai ainoastaan kateellinen,
mutta roolissani vakuuttava? Koskettaako surusi minua todella vai toiminko vain
kuten kulttuurini minut on opettanut toimimaan?</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Tiedättekö miltä tuntuu
kun oma poika halvaantuu onnettomuudessa? Terassilla illan pimetessä humalaisen
puheensorinan keskeltä kuultu lause. Reagoida voi vähintäänkin kolmella
tavalla. 1. Teeskennellä ettei kuullut ja samalla miettiä omaavansa omiakin
ongelmia ja toivovansa kuitenkin vähän että joku lauseeseen tarttuisi. Enhän
nyt sentään mikään täysin kylmä ja tunteeton ole. 2. Vakavahko ilme naamalla
nyökätä, katseen hakiessa jo iloisempaa seuraa. Unohtui jo. 3. Sanoa, en tiedä
ja toivottavasti en koskaan saakaan tietää, mutta kerro sinä siitä jos haluat,
minä kuuntelen.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Kuusi nuorta ystävystä,
joukossaan yksi avopari, jolla kotona 3-vuotias lapsi iloitsi nuoruudestaan
roadtripin merkeissä elokuussa 2010. Matkaa Pielisen, Suomen neljänneksi
suurimman järven ympäri oli taitettu koko kesäinen yö omalla autolla. Hiekka
pöllysi idyllisessä maalaismaisemassa. Kaikki olivat nauttineet alkoholia,
kuskina toiminut 26-vuotias, porukan vanhin, alle rangaistavan. Omaan
elämänkokemukseen nojaten on lupa otaksua että heillä oli lauantaiaamuna puoli
yhdeksän tienoilla erittäin hauskaa. Tälläisissä reissuissa useimmiten on. Onnellista.
Toiveikasta. Raukeaa. Osa ehkä nukkui. Lempimusiikki kenties soi. Joku nojasi
toista vasten. Rakkaustarinan alku? Uusi päivä aukeni aurinkoisena. Tupakan
karistus? Kärkikolmioon huolettomasti suhtautuminen. Rekka. Käsi kädessä.
Keskenjäänyt lause. Sisäänhengitys. Väistämättömän tajuaminen. Silmät kiinni.
Kuusi kuollutta. 3-vuotias orpo, joka ei muista vanhempiaan kuin valokuvista.
Ihminen joka menetti samalla kertaa kuusi parasta ystäväänsä. Rekkakuskin loppuelämän
unettomat yöt. Suomen kansan syytökset vailla perusteita. Tyhmyydestä
sakotetaan-asenne. Pari päivää ja uudet uutisaiheet.</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Torjunta kuuluu freudilaisen
psykologian peruskäsitteistöön. Tietynlaiset tunteet tukahdutetaan pois tietoisesta mielestä. Ainutkertaisten ihmisyksilöiden kohtalot pelkistyvät tilastomerkinnöiksi. </span><span style="font-size: small;">Elämä käy sietämättömäksi jos miettii surullisia
asioita liikaa, jos asettuu toisten asemaan. Jos on empaattinen. Eihän kukaan
nyt oikeasti nälkäisiä lapsia Afrikassa ole tänään miettinyt, professori sanoi
luennolla. Kohahdus yleisöstä, sattumalta kyseinen päivä oli kansainvälinen Nälkäpäivä.
Hän tarkoitti kuitenkin tavallista arkipäivää. Freud tarjoaa viisaan miehen
statuksella ja sadan vuoden uskottavuudella oivan tekosyyn olla miettimättä.
Tekosyyn olla olematta empaattinen. Tekosyyn olla antamatta mielen mennä <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288475410963.html">kolariautoihin</a>, <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uimaan+hyp%C3%A4nnyt+mies+hukkui+j%C3%A4%C3%A4n+alle+Vesilahdella/1135261802065">jään alle</a>.</span></span> </div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times,"Times New Roman",serif;"><span style="font-size: small;">Eihän siellä toki kivaa
ole.</span></span></div>
Jerehttp://www.blogger.com/profile/01486926967256574841noreply@blogger.com0